Istuttamassa

Päätin aloittaa uuden penkin kukittamisen, vaikka sadetta ei ole kuulunut. Kohta arki painaa päälle taas kunnolla ja silloin kaikki pitää tehdä arjen ehdoilla. Olen kastellut myös penkkiä etukäteen, jotta se ei olisi ihan kamalan pöllyävä.


Istuttelin uuden keinun viereen kaikkea, mitä olen viime aikoina ostellut ja mistä pidän. En tiedä, mikä tämän penkin nimeksi tulee. Ehkä Värikäs Sekasotku. Toisaalta tämän penkin nimeksi saattaa jäädä myös Yläkerta, sillä tämän alapuolelle kivimuurin alle tulee myös kukkapenkki.
Tähän penkkiin ei pitänyt tulla oranssia. Kävin kuitenkin tänään ostamassa kompostoriin kuiviketta ja samalla reissulla oli myynnissä niin upean kukkaisia punahattuja (oranssina ja keltaisena) sekä kesäpäivänhattuja (oranssina ja keltaisena), että lähdin oranssin kukkakassin kanssa pois. (Muistin myös komposikuivikkeen.) Joten siellä ne oranssitkin punahatut nyt töröttävät. Tällä tontilla ei ole ollut kovin suuri punahattujen selviytymisprosentti talven yli (tai kevään lehtokotiloiden ahmimishyökkäysten jälkeen), joten olkoot nyt tuossa, kun tilaa oli.


Kuvan taustalla on vanhat kattotiilet, jotka tulevat alakerran penkin reunukseksi (joka onkin haasteellisempi kukitettava, koska on rinteen alapuolella ja suuntana pohjoinen). Mutta taustalla näkyy myös kärhö Little Artist, jonka pituus ei tule olemaan mikään korkea, vaan tulee pysymään perennakorkeuksissa. Joku tuki tälle olisi silti mietinnässä.


Kun otin kasveista kuvia, huomasinkin, että näille kasveille ei kaikissa kuvissa olekaan sellaista vastaparia tai taustaa, kuin oli alkuperäinen ajatus. Silti silmä löytää nämä kasvit. Ensi vuonna kukinta tulee varmasti olemaan eriaikainen kuin tänä vuonna, sillä osa kasveista on ottanut kasvuspurtin muualla kuin meidän tontilla, joten kukkiminen tulee olemaan ensi vuonna myöhäisempi kuin tänä vuonna. (Siis keleihin suhteutettuna.)

Peruukkipensas (tämän kesän ostos) on lähellä syyshortensia Wim's Rediä (joka on viime lokakuun aleostos), tavalliset punahatut ostettu huhtikuun lopulla.


Jaloangervo Fanal muutti tänne myös, pääsi vihdoin purkista pois.


Näiden lisäksi samassa penkissä on liikaa pionien alkuja. Osaa joudun siirtämään, kun tungin ne liian lähelle toisia. Sen lisäksi muualta siirretty (viime lokakuussa, liian myöhään) syysleimu Lilac, syysvuokon alku, naapurilta saatu sormustinkukan lehtiruusuke ja pari verikurjenpolvea. Myös salaatilta näyttävä keijunkukka meni tuonne. Toinen kaveri menee toiseen penkkiin. Jos jompi kumpi pysyisi elossa talven yli. Minulla on pieni keräilyongelma erilaisten keijunkukkien kanssa. On vaikea vastustaa lajia, joka miellyttää silmää ja jota minulla ei ehkä ole keräilykokoelmassani. Vähän haittaa toki se, että osa keijunkukista myydään ilman lajikenimeä, kuten nämä salaatin (eli limen) väriset, ja osan nimet minä unohdan.

Image may be NSFW. Clik here to view.

Punahattujen korkeuserot

Toivon, että ensi yönä sataa. Sellaista oikeaa sadetta. Oikeasta sateesta tulee vesimittariin millejä ja meidän sadevesisanko täyttyy. Leikkisade on taas sellainen, joka muka sataa. Mutta oikeasti mikään muu ei kastu kuin kuivumassa olevat pyykit. En kuitenkaan luota sääennustukseen, joten kastelin uusia istutuksia runsaasti sekä kävin kastelemassa paria kasvia, joita haluan siirtää huomenna. Tuohon uuteen penkkiin siirrän yhden jouluruusun siementaimen, joka on nyt kummallisessa paikassa.

Istutin tänään myös kesäpäivänhatut, jotka olivat niin kauniit, että en voinut niitä noiden punahattujen lisäksi vastustaa. Tulivat kasvimaan yrttilaatikon eteen, alakuvassa oikeassa reunassa.


Vaikka olenkin usein pihi kesäkukkien (ja joskus perennojenkin) suhteen, näistä olin valmis maksamaan, sillä olivat niin suuret ja hyväkuntoiset taimet. Kaksi kasvia ja oli taimikassi täynnä.