Nyt on taas tapahtunut niin paljon, että ei ehdi raportoida kaikkea mitenkään reaaliajassa blogin puolelle. Kasvit hurahtavat pituutta (sekä toivotut että ei-toivotut) ja alkavat kukkia ja tulevat piiloistaan esiin. Jos keskittyy yhteen asiaan, samaan aikaan muualla tapahtuu jo jotain muuta. Aikaa on rajallinen määrä. Jos keskittyy puutarhahommiin, ei niistä ehdi kirjoittaa. Se taitaa siis olla kesä. Vaikka osa kukinnasta on vähän niin kuin kevätkukintaa. Vain pieni osa tulppaaneista on kokonaan kukkineita, paljon tulppaaneja on vielä kukassa. Joskushan kesäkuun alussa kukkii enää harva tulppaani. Nyt tulppaaneissa on myös yllätyksiä, sillä olen niin hyvin unohtanut, mitä syksyllä istutin. Nämä marmoroidun näköiset tulppaanit on istutettu viime syksynä ja silloin taisin miettiä, että nämä pitää olla näkösällä. Ovat lajiketta Triumph Hemisphere- tulppaania.
Saniainen ja keltakurjenmiekka kasvoivat jo paikallaan ja vesiputken ja märimmän tontin kohdan paikka määritteli altaan. Yhden talven muovi on kestänyt tuota märkää sekä alla että päällä.
Taas toisaalla kukkii Spring Green tulppaaneja, joita en nyt edes muista, milloin olen viimeeksi niitä istuttanut. Ja kummallisinta on, että yhdessä penkissä niitä on kolme ihan näin nipussa, toisaalla taas kaksi. Ja minun istutustyylini tulppaaneissahan on, että sekoittelen aina sekoituksen erilaisia tulppaaneja ja heittelen ne ympäri penkkiä ja sitten kaivan ne maahan. En useinkaan laita näin ryhmään tulppaaneja. Joten mietin, että tämä rypäs voi sisältää (ehkä) jopa alkuperäisen tulppaanin sivusipuleista tulleita sipuleita. Tai sitten ei. Näiden takana näkyvä pitkä varsi on laukan varsi. Ja Spring Greenitkin ovat pitkiä. Kukka ei ole niin iso, mitä joskus on juuri pussista tulleiden mahtavien sipuleiden kanssa.
Tulppaaneita tosiaan kukkii vielä.
Ja vesiaiheet liittyvät noihin kahteen viimeiseen kuvaan. Tuossa kuvassa, jossa on keinu, on myös helpoin vesiaihe ikinä. Ostettu juuri. Ei liritä. Koko ajan saa täyttää. Ei varmasti kestä harakan painoa.
On kuitenkin heti valmis. Maksoi parikymppiä. Sen taustalla toista vuotta kukkivat Slawa-tulppaanit.
Sen sijaan vuoden kesken ollut Tee-Se-Itse lätäkkö alkaa olla lähes valmis. On ollut hommaa rajata kuvia vuoden ajan siten, että keskeneräinen savikuoppa joko savella tai muoveilla ei paistaisi kaikkiin kuviin. Nyt tähän tee se itse vesiaiheeseen on laitettu jo kiviäkin ympärille, mutta se ei silti ole valmis. Puolison kanssa meillä on erimielisyyksiä, pitääkö altaan ympäriltä hävittää nurmikkoa (tietenkin pitäisi). Kiviä pitää vielä asetella ja miettiä kulkemiset. Kuitenkin mänty on tuonut niin raikkaan keltaisen sävyn joka paikkaan, että kerran jo tyhjensin altaan ja pesin kaikki muovit ja seuraavana päivänä mänty oli laskenut uuden keltaisen siitepölynsä altaaseen. Joko siivoan sen uudelleen tai sitten en. Allas on kaivettu saveen. Tiukkaan saveen. Koska on satanut vettä enemmän kuin savi imee, on myös muovin alla vettä, jota savi ei ole pystynyt imemään. Se on näissä savimaan kuopissa haasteena. Vesi ei kuitenkaan ilman muovia kauan tuossa pysyisi, joten siksi muovi. Näissä kuvissa ei ole stailauksia mukana. Silkkaa projektia ja laiskuutta korjata välineitä välillä pois.
Tämän allasprojektin hinnat: kaivuutyö 0e. Tai pari jäätelöä. Viime keväänä kaivoin kuopan lapseni kanssa. Lapsi piti hommasta. Ehkä syötiin sen jälkeen jäätelöt.
Allamuovin hinta: Alle 100e, en enää muista tarkkaan ja muovia on jonkin verran vielä jemmassa.
Kivet 45e, noudettu omalla peräkärryllä. Mies apuna ja ajamassa peräkärryllistä autoa.
Ympärille tulevat kasvit sitten ovatkin eri budjetissa. Tässä kuva parin päivän takaa. Tuossa puuhatessa myös kasvimaan kivituhkan liian vihreä kunto otti päähän ja rajusti.
Tähän väliin lisää budjetista: Allaskoristeet saatu. Rapu puolisolta romutorilta ja suloinen meditoiva sammakko naapurilta.
Allas ja sen ympräristö vielä vähän muovautuu. Altaaseen siis tulee salaojaa pitkin noin neljäsosa katon sadevedet. Ihan lähelle kasvimaata (joka on siis on aivan retuperällä). Tarkoituksena, että lammikon ylijäämä vesi sitten lorisee sen vieressä valmiiksi kasvavalle keltakurjenmiekalle. Saatan siis joutua vielä vähän kaivamaan ja ohjaamaan vettä oikeaan suuntaan. Eli lapsi saa tulla jossain vaiheessa vielä jäätelöpalkalla lorottelemaan vettä altaaseen, että pääsen tutkimaan veden reittejä pois altaasta. Sateella sen näkisi hyvin myös, mutta sateella märän saven kaivaminen ei oikein innosta. Allasmuovin olisi voinut laskostaa. Koska olen hieman laiskempi, se on vain rutussa. Laskoksista muuten on aika haastavaa saada pois sitä keltaista laataksi muuttunutta siitepölyä. Joten pidän rutut, muutamia kyllä asettelen vielä. Ja selkä ei kiitä siitä hommasta.
Vielä on vaiheessa miettiä, että peitänkö osan muovia vielä kivien väliin ripotelluilla pikkukivillä, hiekalla tai jollain. Vai enkö edes koeta peittää sitä. Kivien määrä tuolla vielä muuttuu. Haavena olisi joko altaasen lumme (ensisijainen) tai jokin lorotin tai suihkulähde (toissijainen). Vielä myös altaaseen vettä tuovan putken voisi naamioida jollain. Odotan myös, että nurmikko/rikkaruohikko altaan ympäriltä hieman kuivahtaa, jotta näen paremmin muotoja. Kun on satanut paljon ja tyhjentää allasta vedestä savimaahan, tulee hieman savilillua. En muista touko-kesäkuun vaihdettä, jolloin alapiha olisi ollut noin märkää.
Naapurin kanssa ajelimme sunnuntaina Loviisan avoimiin puutarhoihin ja siellä erilaisia vesiaiheita oli vaikka mitä. Mm. Eija's Gardenissa ja muissa kohteissa. Niihin verrattuna omat vesiviritelmät ovat ihan pikkuruisia räpellyksiä. Paljon hattua nostan isojen vesiaiheiden rakentelijoille.
Loppuun kuvat vielä himalajajalkalehden kukinnasta. Aloitti kukinnan jo perjantaina.
Myös löysinkin ilokseni esikko Victoriana Gold Lace Blackin. Onneksi olin istuttanut sen paikkaan, joka on varmempi esikoille, oli vain jäänyt sipulikukkien varjoon. On paikka, jossa haluaisin sen kasvavan, se ei ole vain ihan esikoille mieleen, joten etsin sille jonkin sopivan kohdan, jossa se myös näkyy paremmmin.
Onneksi on vasta kesäkuun eka, sillä aika paljon olisi puuhaa tällekin viikolle.