Olen hikoillut kasvimaan kimpussa. Ei ole keho vielä tottunut lämpöön, vaikka siitä kovasti nautinkin. Kasvimaahan kylvän ihan kohta viimeisen laatikon ja sitten pääsen siistimään kasvimaan kivituhkaa. (Huomatkaa verbi pääsen. Vältän käyttämästä joudun verbiä, joka olisi oikeampi kertomaan työn tylsyydestä.). Ruoho on villiitynyt täysin. Palkkaan ehkä lapsen sen kimppuun. Puolisokin toki kuunteli mielenkiinnolla, mitä olisi valmis maksamaan ruohonleikkuusta.
Todella harvoin otan kuvia kasvimaan takaa. Siellä kasvaa minulla joukko kasveja, joita joskus aina käyn tervehtimässä. Tämä paikka jää osin terijoen jalavan (siinä sitten puu, jolla on jäätävä halkaisija) varjoon, joten en pystynytkään käyttämään tätä aikoinaan kasvimaana, kuten olin edeltävänä syksynä luullut (ihan puutarhahommien alkuvaiheessa) ja tein tänne tiukkaan savimaahan kunnon lämpö/kohopenkin. Puolison mielestä se näytti ihan haudalta. Pitihän sitä sitten kukittaa. Tuonne olen lykännyt maanpeitekasveista hopeatäpläpeippiä sekä vahdittavaa talviota. Sen lisäksi sinne on tullut itsekseen sanianen. Olen myös istuttanut tuonne pari kuunliljaa (toinen ei näy kuvasssa) ja uusin kuunlija on tuo vaalea nimeltään White Feather.
Kotiloiden takia olen joutunut tuonne heittelemään rakeita, muuten olisivat kaikki kuunliljat jo tässä vaiheessa reikäisiä. Kevätatsalea kukkii, sen toivon tuolla viihtyvän.
Siellä on myös yksi hortensia, mutta en ole enää varma sen nimestä. Sormustinkukkia on tuollakin kasvamassa samoin lehtosinilatvaa. Ja sieltä kitken sekä karhunköynnöstä, voikukkia että juolavehnää pois. Tämä paikka saa aurinkoa tiettyyn aikaan iltapäivästä ja illasta. Muuten saa hieman hajavaloa. Tuolla kasvaa myös se himalajan jalkalehti, jonka kukinta on tältä vuodelta jo ohi. Ja siellä on tähän aikaan hyttysiä kamalasti, kun metsä on ihan vieressä. Vieresessä penkissä kasvaa rusokirsikka, se yksinkertaisia kukkia tekevät. Sen juurella kasvaa muutama japaninsara, jotka nyt jäävät lemmikkien varjoon. Tässä kasvoi aluksi vain yksi sara, mutta ovat lisääntyneet kolmeen ja kukkivat nyt. Kuva on hieman sekava, kun lemmikkien runsaus peittää muita kasveja. Lemmikit näkyvät hetken täältä varjosta muualle vain niin valoisan sinisenä kasvustona.
Muutamaa pientä ja erikoista saniasta vaalin tuolla. Olen hävittänyt niiden nimet heti alussa. Tämä vihertävä on nousussa ja kasvaa vielä vähän.
Tämä tummempi oli viime keväänä ja kesänä hukassa. Luulen, että jossain vaiheessa oli tälle yksilölle liian kuivaa ja kuivahti heti tai sitten ei edes kunnolla noussut.
Nyt en pysty heti tuolla kitkemään, kun on muita hommia ja tuolla kannattaa työskennellä kesäkuun alkuviikkoina vain pitkillä vaatteillä kuorrutettuna niiden hyttysten takia. Minulle nousee hyttysistä kunnon paukamat ja syön jo nyt allergialääkekuuria hyttysten takia. Sen sijaan puolisoani ne eivät ensimmäisenä edes yritä syödä. Ja jos syövät, hänelle ei nouse edes paukamaa. Minä kuljen koko kesän allergialääkkeet mukana, sillä myös paarmat ja muut voivat saada kunnon turvotukset aikaan. Meillä on jossain hyttyshattu. Taidan etsiä sen.