Viikonloppuna ja vappuaattona oli sen verran koleaa ja sateista, että puutarhahommat eivät ihan napanneet. Sen sijaan vappupäivänä olin aika paljon ulkona, kun sää suosi. Piti hieman yrittää leikkiä lämpimämpää kuin oli (istua keinussa syömässä munkkia ilman takkia), mutta aina nopeasti tuuli sai hakemaan takin päälle ja hupun tiukasti päähän.
Tontilla näkyy aina tässä vaiheessa selvät erot kylmissä ja lämpimissä nurkissa. Lämpimissä paikoissa kasvit saavat nopean aloituksen ja mm. yläkuvassa olevat keltakoiranhampaan ovat jo tekemässä nuppuja, kun toisaalla vielä parit lumikellot kukkivat (joista ei siis nyt ole kuvaa). Myös yllätyin kuin siivosin penkkiä ja maan rajassa oli pinkit anemonet (balkaninvuokko Charmer löytyy muistiinpanoistani syksyltä 2021) alkaneet kukkia huomaamatta. Toki nämä eivät sateella paljon näytä kukkiaan ja puolipilvisellä säällä nämä olivat vähän kuin puoliksi auki.
Helmililjat ovat alkaneet ponnistaa maasta monessa paikkaa, mutta nämä Grape Ice helmililjat olivat tulleet vähän vaivihkaa siten näkyviin, että näiden liukuväritys olikin jo näkyvissä. Aika paljon ehtii puutarhassa tapahtua, jos siellä ei ole jatkuvasti.
Valkotäpläimikkä aloittaa myös kukkimisen. Se ei vielä kunnolla ole rehevöitynyt, mutta tekee sen pian. Piti ottaa muutamia jakotaimia pois tieltä, ettei se jyrää
viereltä nousevaa sinikämmentä. Olen tämän sinikämmenen elinvoimasta iloinen. Tämä oli tosi iso puska ja syksyllä otin riskin ja jaoin tätä. Laitoin osa toiseen paikkaan ja pelkäsin, että huonolla tuurilla meneteän sekä tämän emon että sen jakopalan. Mutta molemmat ovat hengissä. Hurraa.
Ja sitten eilinen menikin enemmän ja vähemmän kökkiessä maassa, sillä vähän muitakin jakopaloja löytyi. Purkittaminen melkein lähti vähän käsistä ja nyt takareisissä tuntuu kykkiminen.
Olin viime vuonna ekaa kertaa myymässä erillisessä taimitapahtumassa jakotaimia, joskus olen pieniä määriä jakotaimia myynyt esim. kirppiksen yhteydessä. Tänä vuonna myyn myös jakotaimia. Kun puutarhaa siistii, löytyy aina joitain kasveja, joita on jo hyvä jakaa tai kerätä karanneet kasvit talteen. Osa löytää paikan omasta puutarhasta, osa ei. Sillä aina pitää olla tilaa myös ihan uusille kasveillekin. Kun on tulossa myyntitapahtuma, tulee otettua kasveja enemmän talteen, eikä laitettua kompostoriin. Nykyisin purkitan aina muutaman sellaisen itselleni tuiki tavallisen kasvin, kuten kasan kukkapenkkiin eksyneitä valkovuokkoja tai pari keltakurjenmiekkaa. Ikinä ei tiedä, mikä on jollekin toiselle aarre.