Kesä

Kesä tuli tänä vuonna vähän varkain. Siis minulle. Ja kovin paljon olen tehnyt kaikkea muuta kuin puutarhaa. Meillä ehti kasvaa sellainen rikkaruohikko pari kertaa, että oli vain pakko sulkea silmät voikukilta. Kaikkea ei aina ehdi. Nyt perennapenkeissä olisi rikkaa myös ihan riittävästi, niiden kimppuun ehdin kyllä. Jossain vaiheessa tulevalla viikolla. Keltavaleunikkoa koetan pitää kurissa, sillä se on ketterä tekemään siemeniä. Kitken siis sitäkin tänä kesänä. Tekee pikkasen häikäisevän yhdistelmän tarhapionin kanssa.


Kun vähän kääntää päätään, on väritys aika lailla vähemmän kirkas. Unikko Royal Wedding on tänä vuonna tekemässä useita nuppuja ja ainakin ensimmäinen avautunut kukka on suuri.


Tämän seurana kukkii mm nimetön kurjenmiekka. En enää edes muista, mistä lähtisin etsimään tämän lajikenimeä. Tuolla näkyy vaikka mitä, mitä voisi vähän karsia. Kuten metsämansikkaa.


Tämäkin kasvaa aika ahtaasti.


Tässä kukkapenkissä oli vielä kaksi vuotta sitten runsaasti väljyyttä. Vuosi sitten mietin aukkopaikkoja. Ja nyt tämä on ahtaan oloinen. Valkoinen akileija kukkii pikkasen pionin varjossa. Pioni juroi pari vuotta ihan pikkuisena, joten kävi pieni erhe näiden kasvun suhteen.


Koska usein olen ollut huolellisempi nurmikonleikkuun kanssa, ei ole myöskään päässyt rentoakankaali juuri kukkimaan. Sinistä on tullut nyt moneen paikkaan. Sinne rikkaruohojen sekaan. Pitää ehkä tätä sovittaan jonnekin puutarhassa ihan kukkimaankin.

Löysin muuten yhden lehtoängelmäni. Olen muistanut, että olen näitä ostanut pari kappaletta. Nyt ihmettelin alppikärhön olomuotoa. Kärhön viereen olen joskus istuttanut lehtoängelmän ja totta kai oli tuo alppikärhö ottanut ängelmän otteeseensa.


Vuorijumaltenkukkakin löytyi hengissä, tämä on herkkä kuivumaan. Kuvan siitä sain vasta kukinnan loppuvaiheessa.


Kuvassa näen elämänlangan lehden. Se on sellainen kasvi, jonka kimppuun tulen käymään tällä viikolla, muuten on kasvit kumollaan. Viheliäinen kaveri.

Muita positiivisia yllätyksiäkin on tänä vuonna. Ostin pionin juurakoita viime syksynä ja istutin ne lokakuussa. Yksi niistä on tekemässä nuppua. Yleensä ne minulla kasvavat vuoden tai pari, kunnes ehkä kukkivat. Jännityksellä odotan, että tuleeko nuppu avautumaan. Kävin pionejani läpi. Laskin päänuppuja yli 60, joista nyt 10 on kukassa tai kukkinut (kuolanpioni kukki jo, tarhapioni kukassa). Pionin nuppuja on nyt 13 eri pionissa, vaikkakin pari niistä saattaa olla myös samaa lajia. Jostain syystä joka vuosi tänne eksyy vähintään yksi uusi pioni.