Toukokuu

Aikaisesta keväästä huolimatta, minä olen tehnyt yllättävän vähän puutarhahommia. Kun lapset eivät harrasta, luulisi, että jää enemmän aikaa pihahommille. Olenkin huomannut, että lasten sosiaalinen tarve kohdistuu nyt yhä enemmän meihin vanhempiin, joten olen pelannut hyvin paljon erilaisia kortti- ja perhepelejä. Olemme keskustelleen paljon, myös politiikkaa, terveysasioista, kouluasioista. Olemme hyötyliikkuneet ja käyneet kävelyillä. Jotta lapset eivät jumittaisi kännyköiden seuraan, täytyy välillä jättää omat tekemisen syrjään ja aloittaa maailman luokan neuvottelut siitä, että mitä muuta voitaisiin tehdä, kuin tuijottaa ruutua. Kuopus aloittaa lähes kaiken vastentahtoisesti, mutta innostuu sitten. Olen kuullut lukemattomia tunteja valitusta siitä, mitä olemme ryhtymässä tekemään. Onneksi mm. eräs lapsen liikuntatunti sisälsi myös hyötyliikuntaa (samaan aikaan olin lomalla), joten muoviroskien kävelemällä viemisen jälkeen sain lapsen innostumaan kukkapenkkien kalkitsemisestakin. Ehkä pienen pieni annos mahdollista puutarhatietoutta on taas istutettu. Samalla toki myös yritin selittää, mihin kukat kalkkia tarvitsevat.


Toisaalta olen myös itse välillä jumittanut sohvalle tms. Aikeissa kohta lähteä pihalle, mutta joskus tämä on vain jäänyt. Eron huomasi eilen taas selvästi. Kävimme luontoretkellä. Kun tulimme kotiin, olikin ulkona oikeasti lämmin. Siitä oli selkeästi helpompi jäädä pihahommiin, kuin varustautumalla pihahommiin kuin naparetkeen. Toki olen myös siivonnut perennapenkkiä ja kylvänyt porkkanaa, vaikka välillä on satanut rakeita. Koska seuraavassa hetkessä on paistanut aurinko.


Kukkapenkeissä tapahtuu asioita nyt hitaasti viileyden takia. Silti eilen pitkään nupussa ollut tulppaani avata kukkansa. Tämä on pihan ainoa lajiaan. Näitä oli joskus enemmän toisaalla, jostain syystä tämä yksilö on ainoana säilynyt ja muuttanut paikkaa. Selkeästi tulppaanien ja laukkojen lehdet kasvavat ja maan uumenista nyt alkaa pilkistää seuraavan kukintasarjan kasveja. Hyasinteistä näkyy alkuja, palloesikot jo tunnistaa. Myös tämän pihan ensimmäinen esikon kukka avautui eilen auringossa.


Toukokuussa joka vuosi kevät menee pikakelauksella, paitsi oli tässä pari vuotta sitten kevät, jolloin viileät säät jarruttelivat ja meillä kukki vika tulppaani lähes juhannuksena. Katsotaan, minkälainen kevät tästä toukokuusta tulee. Puissa on silmuja juuri niiisä puissa, joissa tähän aikaan yleensäkin on. Toukokuu on kuitenkin yksi lempikuukausistani puutarhassa, on hienoa, että toukokuu on taas täällä.