Kesäkuu on startannut vauhdilla. Kesäkuun toinen päivä otetut kuvat tuntuvat näin kesäkuun neljäs päivä jo vanhoilta, sillä muutoksia on ehtinyt siinäkin ajassa tapahtua. Minä näen ne erot, en tiedä näkeekö muut. Keinun lähellä olevat tulppaanit 2.6.
Samat kasvit tänään 4.6.
Vielä kaksi päivää sitten viimeiset, varjoisemmassa paikassa olevat kirjopikarilalijat, olivat vielä kukassa. Nyt jo kuihtuvat. Nämä saavat valoa aamupäivän aikana ja sitten illalla vielä spottivalon. Spottivaloissa kirkkaina loistavat narsissi Green Eyes. Keskusta on enemmän keltainen, ainakin vielä. Ei niin vihreä, mitä ajattelin.
Samat narsissit tulppaani Exotic Emperorin kanssa tänään tihkusateessa. (Ihanaa, että sataa.) Exotic Emperorin kanssa ei menneet eurot hukkaan. Ovat avanneet kukkansa ensimmäisten joukossa ja jaksaneet kukkia myös silloin, kun myöhäisemmät aloittavat. Tulppaaneille ei-helteinen kevät on sopinut.
Minun vuodenaikakelloani taas on sotkenut koronan lisäksi ei-helteinen toukokuu. On vaikea ymmärtää, että on jo kesäkuu. Kun on ollut paljon muutakin tekemistä, niin ei voi ymmärtää, kuinka kesäkuu tosiaan ehti jo alkaa.
Kirsikkapuu oli vielä valkoisessa kukassa kaksi päivää sitten. Silloin oli nurmikkokin leikkaamatta. Kuvan alalaidassa näkyy kasvit, jotka ovat lähikuvassa yläkuvissa.
Nyt kukkii omenapuut. Naapuriseissa omenapuissa on valtavan paljon kukkia. Meidän pienessä huvituksessa ei ihan samaa määrää. Kuva otettu ikkunasta, yläviistosta. Omenapuun alapuolellakin kukkii. Täälläkin yhä Exotic Emperorit, vanhemmat Apeldoornit sekä Holland Beautyt. Myös lemmikit, valkoiset koiranhampaat ja siniset helmililjat kasvavat tuolla sekaisin.
Tämän penkin yhdellä laidalla kasvaa tuoksumataraa, joka onkin muuten sen verran vikkelä leviäjä, että siinä minulle onkin vähän puuhaa. Muistan, että syksyllä päätin kokeilla kaivaa yhden Holland Beautyn tuoksumatarajuurakon keskelle. Ja sieltä se puski itsensä kukkaan.
Tuon tuoksumataran oli tarkoitus pysyä noiden kivien toisella puolella. Eli täytyy varmaan jakaa tätä johonkin ongelmapaikkaankin ja katsoa, miten tämä tulee toimeen tiukassa, juurakkoissa ja varjoisessa puun alusessa. (Alakuva kahden päivän takaa.) Tuossa on myös näkyvissä multaa, siellä on uusia kukkapenkkejä. Kuvassa näkyvät keltaiset narsissit ovat alkaneet avata kukkiaan jo toukokuun puolivälissä ja yhä kukkivat loppumetrejään.
Kaikki kukkivat kasvit eivät ole nyt sipulikukkia. Kultatyräkki tuo väriä ja loistaa joidenkin tulppaanien kanssa kauas.
Nuo räjähtämäisillään olevat Sun Lover tulppaanit ovat toisaalta tässä viimeisessä vaiheessa tosi hienoja. Kaikkensa antaneena ovat jo valmiit tiputtamaan kohta terälehtensä. Matalat oranssit ovat Princes Ireneä ja muiden nimet ovat sellaisissa vanhoissa arkistoissa, että en enää niitä muista.
Joskus tuossa yläkuvan penkissä kukki yhtäaikaa lähemmäs sata valkoista, keltaista, oranssia ja punaista tulppaania. Nyt siellä on käynyt harvennus (toki ei juuri tässä kohtaa), joten ensi vuonna voi alkaa jo miettimään, että jatkanko täysin samalla väriteemalla vai alanko nostamaan jotain väriä vähän enemmän esiin.
Toisaalla taas tätä melko pitää penkkiä on enemmän lilan ja vaaleanpunaisen sävyjä. Kuva vain olikin hieman epätarkka.
Alakuvassa on Monte Negro tulppaani. Niitä kukki useampia heti istutuksen jälkeen ja heti tekivät sivusipuleita. Eivät kuitenkaan olleet kovin pitkäikäisiä, sillä enää kaksi kukkii. (Taustalla tämän tontin vikat kukkivat valkovuokot.) Näiden viereen lykkäsin syksyllä tulppaneja, joiden väritys ei ihan käy minun muistiinpanoihini. Olen kuitenkin saattanut ostaa vielä viime hetkillä myös pussillisen tulppaaneja, jotka ovat saaneet sitten paikan näiden vierestä.
Dream Touch tulppaanit ovat minusta hienoja, mutta nämä taas ovat sen verran matalia, että näiden vieruskaverit pitää valita tarkkaan, jos tekee sekaistutuksen. Myös ovat näköjään vähän vähäravinteissa ja kuivassa paikassa, sillä osa näistä ovat vähän toisia matalampia. Näiden suhteen olen asennoitunut täysin, että ovat yhden kevään kukkijoita.
Olen alkanut olla syksyisin joidenkin kärhöjen alasleikkaamisen suhteen varovainen. Odotan usein mielummin kevääseen, sillä eri syistä johtuen pari sellaista kärhöä, jotka luulin, että aloittavat kasvun aina uudestaan, ovatkin alkaneet tehdä lehtiä vanhoihin versoihin. Eikä kyseessä ole keväällä kukkivat kärhöt.
Onneksi kuitenkin myös tämän pihan ainoa alppikärhö tai tarha-alppikärhö on saanut olla leikkausinnoltani rauhassa ja kukkii tänä vuonna ihan näyttävästi. Tuki sille on vain vähän surkean pieni.
Joskus tähän aikaan vuodesta on aivan viimeiset tulppaanit enää kukkimassa. Nyt on vielä muutama tulppaani avautumassa. Ja samaan aikaan moni perenna tekee kiivaasti nuppuja on pian valmis kukkimaan. Kai se on uskottava, että nyt on kesäkuu.
Samat kasvit tänään 4.6.
Vielä kaksi päivää sitten viimeiset, varjoisemmassa paikassa olevat kirjopikarilalijat, olivat vielä kukassa. Nyt jo kuihtuvat. Nämä saavat valoa aamupäivän aikana ja sitten illalla vielä spottivalon. Spottivaloissa kirkkaina loistavat narsissi Green Eyes. Keskusta on enemmän keltainen, ainakin vielä. Ei niin vihreä, mitä ajattelin.
Samat narsissit tulppaani Exotic Emperorin kanssa tänään tihkusateessa. (Ihanaa, että sataa.) Exotic Emperorin kanssa ei menneet eurot hukkaan. Ovat avanneet kukkansa ensimmäisten joukossa ja jaksaneet kukkia myös silloin, kun myöhäisemmät aloittavat. Tulppaaneille ei-helteinen kevät on sopinut.
Minun vuodenaikakelloani taas on sotkenut koronan lisäksi ei-helteinen toukokuu. On vaikea ymmärtää, että on jo kesäkuu. Kun on ollut paljon muutakin tekemistä, niin ei voi ymmärtää, kuinka kesäkuu tosiaan ehti jo alkaa.
Kirsikkapuu oli vielä valkoisessa kukassa kaksi päivää sitten. Silloin oli nurmikkokin leikkaamatta. Kuvan alalaidassa näkyy kasvit, jotka ovat lähikuvassa yläkuvissa.
Nyt kukkii omenapuut. Naapuriseissa omenapuissa on valtavan paljon kukkia. Meidän pienessä huvituksessa ei ihan samaa määrää. Kuva otettu ikkunasta, yläviistosta. Omenapuun alapuolellakin kukkii. Täälläkin yhä Exotic Emperorit, vanhemmat Apeldoornit sekä Holland Beautyt. Myös lemmikit, valkoiset koiranhampaat ja siniset helmililjat kasvavat tuolla sekaisin.
Tämän penkin yhdellä laidalla kasvaa tuoksumataraa, joka onkin muuten sen verran vikkelä leviäjä, että siinä minulle onkin vähän puuhaa. Muistan, että syksyllä päätin kokeilla kaivaa yhden Holland Beautyn tuoksumatarajuurakon keskelle. Ja sieltä se puski itsensä kukkaan.
Tuon tuoksumataran oli tarkoitus pysyä noiden kivien toisella puolella. Eli täytyy varmaan jakaa tätä johonkin ongelmapaikkaankin ja katsoa, miten tämä tulee toimeen tiukassa, juurakkoissa ja varjoisessa puun alusessa. (Alakuva kahden päivän takaa.) Tuossa on myös näkyvissä multaa, siellä on uusia kukkapenkkejä. Kuvassa näkyvät keltaiset narsissit ovat alkaneet avata kukkiaan jo toukokuun puolivälissä ja yhä kukkivat loppumetrejään.
Kaikki kukkivat kasvit eivät ole nyt sipulikukkia. Kultatyräkki tuo väriä ja loistaa joidenkin tulppaanien kanssa kauas.
Nuo räjähtämäisillään olevat Sun Lover tulppaanit ovat toisaalta tässä viimeisessä vaiheessa tosi hienoja. Kaikkensa antaneena ovat jo valmiit tiputtamaan kohta terälehtensä. Matalat oranssit ovat Princes Ireneä ja muiden nimet ovat sellaisissa vanhoissa arkistoissa, että en enää niitä muista.
Joskus tuossa yläkuvan penkissä kukki yhtäaikaa lähemmäs sata valkoista, keltaista, oranssia ja punaista tulppaania. Nyt siellä on käynyt harvennus (toki ei juuri tässä kohtaa), joten ensi vuonna voi alkaa jo miettimään, että jatkanko täysin samalla väriteemalla vai alanko nostamaan jotain väriä vähän enemmän esiin.
Toisaalla taas tätä melko pitää penkkiä on enemmän lilan ja vaaleanpunaisen sävyjä. Kuva vain olikin hieman epätarkka.
Alakuvassa on Monte Negro tulppaani. Niitä kukki useampia heti istutuksen jälkeen ja heti tekivät sivusipuleita. Eivät kuitenkaan olleet kovin pitkäikäisiä, sillä enää kaksi kukkii. (Taustalla tämän tontin vikat kukkivat valkovuokot.) Näiden viereen lykkäsin syksyllä tulppaneja, joiden väritys ei ihan käy minun muistiinpanoihini. Olen kuitenkin saattanut ostaa vielä viime hetkillä myös pussillisen tulppaaneja, jotka ovat saaneet sitten paikan näiden vierestä.
Dream Touch tulppaanit ovat minusta hienoja, mutta nämä taas ovat sen verran matalia, että näiden vieruskaverit pitää valita tarkkaan, jos tekee sekaistutuksen. Myös ovat näköjään vähän vähäravinteissa ja kuivassa paikassa, sillä osa näistä ovat vähän toisia matalampia. Näiden suhteen olen asennoitunut täysin, että ovat yhden kevään kukkijoita.
Olen alkanut olla syksyisin joidenkin kärhöjen alasleikkaamisen suhteen varovainen. Odotan usein mielummin kevääseen, sillä eri syistä johtuen pari sellaista kärhöä, jotka luulin, että aloittavat kasvun aina uudestaan, ovatkin alkaneet tehdä lehtiä vanhoihin versoihin. Eikä kyseessä ole keväällä kukkivat kärhöt.
Onneksi kuitenkin myös tämän pihan ainoa alppikärhö tai tarha-alppikärhö on saanut olla leikkausinnoltani rauhassa ja kukkii tänä vuonna ihan näyttävästi. Tuki sille on vain vähän surkean pieni.
Joskus tähän aikaan vuodesta on aivan viimeiset tulppaanit enää kukkimassa. Nyt on vielä muutama tulppaani avautumassa. Ja samaan aikaan moni perenna tekee kiivaasti nuppuja on pian valmis kukkimaan. Kai se on uskottava, että nyt on kesäkuu.